Minun oppimiseni

Opin parhaiten tekemällä, ja jos tieto on sisällytetty kiinnostavaan tarinaan tai elokuvaan. Jos joudun kuuntelemaan pelkkää puhetta tai lukemaan niin päähän ei jää mitään.  

Esimerkiksi kokeeseen lukemisesta ei ikinä tule yhtään mitään, ja seinää tuijottaminenkin vaikuttaa silloin kiinnostavammalta. Paremmin oppisin jos koe olisi vaikka täynnä tehtäviä joihin saa käyttää apuna kirjaa.

Myös tekemisessä, esim. kopinrakennus, opin parhaiten jos opettaja näyttää esimerkkiä aluksi, niin nään mitä pitäisi tehdä ja sen jälkeen homma on vain harjoituksesta kiinni. Mutta jos eteen heitettäisi vain ohjekirja, en välttämättä osaisi tulkita ohjeita oikein ja olisi tosi vaikeaa lähteä aloittamaan.

"Tell me and i forget. Teach me and i remember. Involve me and i learn."  ~Benjamin Franklin

Habitare

Habitare messut

Käytiin luokan kanssa Habitare messuilla. Piti valita joku aihe sieltä mikä olisi kiinnostanut eniten,  ja itse valitsin sitten valaisimet ja hifix vai mikä olikaa jossa oli erilaisia kaiuttimia. Messuilta löytyi myös paljon muutakin mielenkiintoista.

Kuvia valaisimista

Led valaisimia

Kirkkaita kristallivalaisimia

Mielenkiintoisen näköisiä valaisimia

Erilaisia kaiuttimia 

Erityisesti tykkäsin kauniista talvipuutarha asetelmista... <3

Unelmien nojatuoli, jossa joku ihmeen näyttö jolla voi vissii ohjailla sitä 👌🏼

... Ja unelmien sänky joka valitettavasti makso aikas paljon

Oli myös hienoja takkoja..

.. Ja ufon näkösiä takkoja 👽

Some-kielto

Mielestäni Kate Winslet on jollain tavalla aivan oikeassa siitä, että sosiaalinen media vääristää lasten itsetunnon ja aiheuttaa monenlaisia muitakin ongelmia. He pyrkivät kaikessa tekemisessä siihen, että muut pitäisivät heistä. Ehkä huolestuttavinta on se että lapset ei enää leiki ulkona ystäviensä kanssa niinkuin ennen, vaan istuu kotona puhelin kädessä ja viestittelee kavereilleen sitä kautta. Sosiaalisen median takia ihmiset eivät myöskään huomaa mitä ympärillä tapahtuu, eivätkä osaa enää keskustella asioista.

 Winsletin perustelu oli, että kuvien jakaminen on kuin jakaisi pois muistojaan. Mun mielestä taas on kiva jakaa muistoja kavereiden kanssa, ja ne muistaakin paremmin kun ne on jossain säilössä.

Toisaalta, vaikka somessa on huonojakin puolia, on väärin kieltää se 15-vuotiaalta tyttäreltään. Koska tyttö on jo sen ikäinen että sen kaikki kaverit käyttää somea myös, on epäreilua jos hän ei saa olla mukana kavereidensa jutuissa. Siitä voi myös seurata sosiaalinen erakoituminen, koska tyttö jää kavereidensa jutuissa ulkopuoliseksi.
 Tytär luultavasti myös suuttuu äidille, ja siitä seuraa riitaa. En usko että tytär edes kuuntelee kieltoa vaan käyttää somea sitten salaa, ja siitä seuraa lisää salailua, kun tytär ei voi kertoa äidilleen kaikkea. 

Itse käytän somea päivittäin.  En kuitenkaan oikeestaan tee siellä mitään järkevää, instaan lisään välillä kuvia joita haluan jakaa kavereiden kanssa ja facebookkia vaan yleensä selailen ja katon muiden päivityksiä. Ylempänä mainitsinkin jo huonoista puolista, mm. se että ihmisistä on tullut epäsosiaalisia ja kaikki selaa vain puhelimiaan eikä juttele keskenään. 
 On myös niitä hyviä puolia, niinkuin se että saa kaverit helposti kiinni ja on kiva seurata mitä kaverit jakaa yms.  

Kirjastotehtävä

Minun lähin kirjastoni on Myyrmäen kirjasto, se sijaitsee aivan myyrmäen aseman vieressä, osoitteessa Paalutori 3 01600 Vantaa. 

                Kirjaston aukioloajat: 

                   

                Ma-pe ~ 9:00-20:00

                  La ~ 10:00-16:00

                       Su ~ kiinni

Kirjastossa voi kirjojen lisäksi lainata elokuvia ja musiikkia. Siellä voi myös asioida asiakastietokoneilla joihin pääsee kirjautumaan omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Sen lisäksi kirjastossa on käytössä kopiokone, skanneri ja tulostin. Käytössä on myös muutamia lautapelejä esim. shakki.

Myyrmäen kirjastossa käytetään Helmet- tietokantaa.

                  

Sibelius

Johan Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli 44-vuotias lääketieteen tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä 24-vuotias Maria Charlotta Sibelius, omaa sukua Borg. Isä työskenteli kaupunginlääkärinä ja Hämeenlinnan tarkkampujapataljoonan lääkärinä. 

Jean Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa osoitteessa Hallituskatu 11 on nykyään museona.

 Poikaa päätettiin kutsua Janneksi tohtori Sibeliuksen veljen, kauppalaivankapteeni Johan "Janne" Sibeliuksen muistoksi.

 Jannen varhaislapsuuden tragedia tapahtui kesken suurten katovuosien heinäkuussa 1868, kun isä kuoli lavantautiin. Jannelle jäi hämärä muistikuva sikarintuoksuisesta isästä, joka oli ottanut pojan syliinsä ja näyttänyt kuvakirjasta valkoisen joutsenen kuvaa. Jäljelle jäi kaipaus: ”Eikö meidän Isä koskaan tule vaikka minä kuinka monta kertaa huutaisin: Isä kiltti”, hänen Evelina-tätinsä kirjoitti Jannen sanoneen.

 Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä opastuksella. Viululle ja sellolle noin 1881 sävelletty impressiotyyppinen ”Vesipisaroita” (Vattendroppar) on hänen ensimmäisiä sävellyksiään. Lyseoaikana hän alkoi harjoitella viulunsoittoa intohimoisesti ja kävi 16-vuotiaasta alkaen viulutunneilla paikallisen sotilaskapellimestarin luona.

11-vuotias Johan Christian Julius Sibelius v. 1876

Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Sinfonioiden ja sinfonisten runojen luojana Sibelius oli 1900-luvun merkittävimpiä.

 1910-luvun alussa Sibelius teki useita konserttimatkoja ulkomaille. Kohteina olivat muun muassa Göteborg, Riika, Kööpenhamina, Berliini ja Pariisi. Sibeliuksen tähti alkoi vakiintua musiikinhistorian taivaalla. Vuonna 1912 Sibeliukselle tarjottiin Wienin musiikkiakatemian sävellyksen professuuria, josta säveltäjä kuitenkin kieltäytyi. Sibelius ymmärsi, ettei opettaminen ollut hänen ominta alaansa. Vuonna 1914 Sibelius matkusti Yhdysvaltoihin Norfolkin musiikkijuhlille johtamaan orkesteriteoksensa Aallottaret kantaesityksen.

 Sibelius Ainolassa 1930-luvulla

 Musiikkitoimittaja Vesa Sirén on esittänyt, että Sibelius saattoi kärsiä essentiaalisesta vapinasta, joka aiheutti hänelle ongelmia nuoresta pitäen ja jonka oireita hän poisti alkoholilla. Teoriaa ovat myöhemmin tukeneet useat asiantuntijat. Oletettavasti vapina esti kirjoittamisen ja haittasi sosiaalista elämää.

Jean Sibeliuksen ja hänen vaimonsa Ainon hauta Ainolan puutarhassa.

Sibelius kuoli aivoverenvuotoon Ainolassa 20. syyskuuta 1957 ollessaan 91-vuotias. Sibeliuksen kuoleman vuoksi Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous vietti hiljaisen hetken. Puheenjohtaja Sir Leslie Munro lausui muistosanat: ”Sibelius kuului koko maailmalle. Musiikillaan hän rikastutti koko ihmissuvun elämää.” Sibelius haudattiin Suomen valtion kustannuksella rakastamansa Ainolan puutarhaan. 

Kuvassa Jean, Margareta, Katarina, Heidi ja Aino Sibelius Ainolan pihalla syksyllä 1915

 

 

Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius, http://www.sibelius.fi/suomi/elamankaari/,  http://www.ouka.fi/oulu/ppm/sibeliuksen-ainola

Tale of tales

Kävimme luokan kanssa kulttuuri ja taide oppitunneilla katsomassa elokuvan Tale of tales. Se kertoi erilaisista aika brutaaleista grimmin saduista. Itse en tykännyt elokuvasta oikeastaan yhtään, ja se oli aika ahdistava. Tuntui että elokuva olisi kestänyt ikuisuuden, ja se oli tosi sekava.

Elokuva sopi kyllä hyvin oppintuntien aiheeseen, ja oli täynnä vanhanajan arkkitehtuuria sekä vaatetusta.

 Tykkäsin eniten (tai oikeastaan vain) tarinasta joka kertoi prinsessasta ja peikosta. 

Se oli mielenkiintoisin ja aika jännittävä loppua kohden. Olin niin helpottunut kun luulin että peikko kuoli ja prinsessa pääsi peikkoa pakoon kivan perheen mukaan....

 Mutta sitten kun peikko tulikin takaisin ja tappoi sen koko perheen niin olin aika järkyttynyt.

Loppuhuipennus oli kuitenkin hyvä kun prinsessa tappoi peikon :)

Tarina kuningattaresta joka epätoivoisesti halusi saada lapsen, keittämällä merihirviön sydämen ja syömällä sen oli aika häiritsevä.

Piika joka keitti sydämen tuli myös raskaaksi ja he molemmat synnyttivät merihirviölle lapsen, jotka näytti oudoilta. Eikä tarinalla ollu mun mielestä minkäänlaista juonta/tarkotusta.

 Myös tarina kahdesta siskosta oli aika ärsyttävä, koska kun Dora muuttui taianomaisesti taas nuoreksi, mutta hän ei suostunut kertomaan Immalle miten se tapahtui ja väitti että hänet nyljettiin, joten Imma meni nylkemään nahkansa irti ja se oli tosi vastenmielistä.

Hampurilaispalaute

• Olen kiinnostunut ohjattavasta.
• Valitsen palautteen antamisen ajan ja paikan huolella.
• Mietin etukäteen, mitä hyötyä antamastani palautteesta on.
• Aloitan palautetuokion ohjattavan itsearvioinnilla.
• Esitän positiiviset asiat ensin ja kehittämisehdotukset vasta lopuksi.
• Annan palautteen mahdollisimman pian työsuorituksen jälkeen.
• Kysyn avoimia kysymyksiä ja vältän valmiita vastauksia.
• Arvioin suoritusta ja toimintaa, en henkilöä tai persoonaa.
• Huomioin pienenkin edistymisen!
• Varmistan, että palautteensaaja on ymmärtänyt palautteen oikein.
• Kysyn, kannustan ja kyseenalaistan!

Hyvä keino rakentavan palautteen antamiseen on ns. hampurilaispalaute: Ensin annetaan postitiivista palautetta vastaanottavaisen ilmapiirin luomikseksi, jonka jälkeen otetaan esille kehittämiskohteet. Lopuksi annetaan positiivista palautetta myönteisen tunnelman jättämiseksi opiskelijan mieleen.

Hampurilaispalautteen malli: 1. ”yläsämpylä” = positiivinen palaute → myönteisen tunnelman luomiseksi 2. keskelle ”pihvi” = kehittävä palaute 3. ”alasämpylä” = positiivinen palaute   → myönteisen tunnelman jättämiseksi opiskelijan mieleen

Virallinen ja dokumentoitava ohjaus- ja arviointikeskustelu käydään tavallisesti 2–4 kertaa vuodessa, minkä lisäksi ohjauskeskusteluja voi olla vaikkapa päivittäin tai viikoittain. Ohjaus- ja arviointikeskustelu on oppimistilanne, jonka tarkoituksena on välittää opiskelijalle, ohjaajalle ja oppilaitokselle tietoa jakson aikana tapahtuneesta oppimisesta. Samalla opiskelija saa mahdollisuuden itsearvioida oppimistaan sekä antaa palautetta ohjaajalleen ja oppilaitokselle.


Lähde: https://www.finva.fi/pages/viewpage.action?pageId=3867276

Minusta palautteen antaminen on tosi vaikeaa, varsinkin jos asia on vakava. Minua pelottaa että palautteen antaminen saa toiselle pahan mielen. Huonon palautteen saaminen on myös aika vaikeaa, koska tuntee epäonnistuneensa ja pettyy itseensä. Hyvän palautteen antaminen on kuitenkin helppoa, esim. toisen kehuminen. Hyvän palautteen saaminen myös tuntuu kivalta ja siitä tulee hyvä mieli.

Rokokoo

Rokokoo on tyylisuuntaus, jota edelsi barokki. Se syntyi Ranskan hovissa 1700-luvun alkupuolella ja levisi sieltä muihin Euroopan maihin.  Rokokoo on ensisijaisesti sisustus- ja huonekalutyyli, mutta sen vaikutus näkyi myös muilla aloilla, niinkuin naisten koreassa pukeutumisessa, sekä mielikuvituksellisessa taiteessa.

Sisustus ja arkkitehtuuri

Queluzin palatsi Portugalissa, yksi viimeisistä rokokoorakennuksista Euroopassa.

Rokokoo oli hovityyli, jonka keskus oli Pariisi, Ranskan taide- ja seuraelämän keskus. Sisustustyylinä rokokoo oli hyvin kokonaisvaltainen ja huoneiden koko kalustus suunniteltiin yhteen sointuvaksi jokaista yksityiskohtaa myöten.

   Rokokoon piirteitä ovat mukavuuden tavoittelu. Suoria kulmia vältettiin, ja sisustusta hallitsivat epäsymmetria, eloisat ääriviivat, kaarevat linjat ja kevyt väriasteikko.

Takat pienenivät aikaisemmasta, ja ovi- ja ikkuna-aukot muuttuivat korkeammiksi. Kultauksen käyttöä vähennettiin, ja heleät värit sekä helmenharmaa tulivat käyttöön. Tapetteina ja päällisinä käytettiin koristeellisesti kuvioituja silkkejä.

Sohva oli rokokoossa tärkeässä osassa,  sillä se kuvasti mukavuutta.

Pienet ja helposti siirreltävät pöydät tulivat muotiin, ja niistä keksittiin monenlaisia muunnelmia. Rokokoon aikana otettiin käyttöön lipastot, lipastokaapit ja kirjakaapit. Etenkin lipastoista tehtiin kauniita ja koristeltuja, ja niiden kansi oli usein värillistä marmoria.

Eräs täysrokokoolle tyypillinen tuote oli pulleamuotoinen lipasto, ”mahapiironki”.

 Peilien merkitys sisustuksessa nousi oleelliseksi, sillä niiden avulla huoneisiin saatiin valoisuutta samoin kuin uusista kristallikruunuista ja posliinikyntteliköistäkin.

Vuoteissa suosittiin katoksia ja puolikatoksia, päätyjä ja kulmapylväitä.

Leimallista rokokoon sisustustaiteelle oli etenkin kiinalaisuus, chinoiserie. Mielenkiinto Kiinaan oli Euroopassa suurimmillaan juuri rokokoon aikana.

Pukeutuminen

Rokokoon aika sai vaikutteita kiinalaisen taiteen väreistä ja kuvioista. Naisten muotiin kuuluivat etenkin muhkeat hameenhelmat ja kireät yläosat sekä korsetit. Pääntie oli neliön mallinen, kankaat kukkakuvioisia ja koristelu runsasta. Suurimmat hameet olivat ranskalaisnaisilla, jopa kolme metriä leveät, ja niissä saattoi olla pitkä laahus. Edessä olevasta halkiosta näkyi alushame. 

Muotiin nousi myös kauneuspilkut, kun eräs hovinainen keksi peittää finninsä taftinpalasella. Kauneuspilkut eivät olleet aina mustia, mutta ylensä ne olivat tummia koska niiden tarkoituksena oli korostaa ihon vaaleutta.

Keira Knightley elokuvasta The Duchess joka kertoo 1700-luvun herttuattaresta.

Naiset puuteroivat hiuslaitteensa, ja aikakauden loppupuolella niin naiset kuin miehetkin ryhtyivät suosimaan peruukkeja, joita naiset koristelivat mielikuvituksellisin koristein.

Rokokoon tärkein muodinluoja oli Madame de Pompadour, Ranskan kuninkaan rakastajatar.

Hänen viehtymyksensä pastelliväreihin ja kepeään tyyliin nosti hennot raidat ja kukkakuviot suosioon.

       .
       .

Myöhemmässä vaiheessa näkyvään asemaan muodin esikuvana nousi Marie-Antoinette, joka suosi näyttävyyttä.

Marie-Antoinette
.
.

Taide

Rokokoon maalaustaiteen aihevalinnoissa näkyvät sensuaalinen kauneus ja elämänilo, ja niihin kuului fantasiahahmoja ja kepeitä eroottisia kohtauksia.

Rokokoon muotokuvataiteessa tavoiteltiin intiimisti kohteen persoonallisuutta, ja tyypillisiä ajalle olivat henkevästi ja vapautuneesti toteutetut naisten muotokuvat.

Jean-Antoine Watteaun pyhiinvaellus kytheraaan

Rokokookauden taidemaalarit suosivat öljyvärejä ja aiempaa enemmän myös pastellimaalausta.

Tunnetuimpia tyylisuunnan edustajia:
~ Jean-Antoine Watteau (1684–1721)
~ Francois Boucher (1703–1770)
~Rosalba Carriera (1675-1757)
~ Jean-Honoré Fragonard (1732–1806)

Rokokoon aika merkitsi myös Euroopan taidemaailman laajenemista, kun pohjoismaisia maalareita otettiin ensi kerran eurooppalaisen taidemaailman jäseniksi ja Pohjois-Eurooppaan ja Venäjälle perustettiin kansallisia taideakatemioita, joita käynnistämään kutsuttiin ranskalaisia taiteilijoita

Sisärakennustöitä

Kopin rakennus

Kopin rakennus aloitetaan siitä, että suunnitellaan minkä kokoinen siitä tulee, jotta tiedetään minkä pituisia/kokoisia koolauspuita ja levyjä tarvitaan, sekä kuinka monta.

 Koolauspuiden leikkaamiseen käytetään sirkkeliä.

Ensin katsomme suorakulmalla, että alajuoksut ovat kohdallaan. Sen jälkeen porataan alajuoksuihin reiät metallisille propuille, jotka sitten hakataan vasaralla kiinni lattiaan. 

Kun alajuoksut ovat kiinni lattiassa, aletaan kiinnittämään pystykoolauspuita. Pystykoolauspuut kiinnitetään kulmaraudalla kiinni alajuoksuun.

Kun pystykoolauspuut ovat kiinni alajuoksussa, aletaan kiinnittämään yläjuoksuja. Ensin katsotaan vatupassilla että pystykoolauspuut ovat suorassa, jonka jälkeen yläjuoksut porataan kiinni joko ylhäältä suoraan kiinni pystykoolaus puihin tai kulmaraudalla.

Nyt kun kaikki koolauspuut ovat paikoillaan, aletaan kiinnittämään kipsilevyjä seiniksi. Mitataan minkä kokoisia levyjä tarvitaan, "leikataan" ne sopivan kokoisiksi, ja sitten porataan kiinni koolauspuihin.

Seuraavaksi alkaa nauhoitus.

1. Ensin levitetään saumatasoitetta seinään.

2. Painetaan nauha saumatasoitteen päälle tasaiseksi, niin ettei sinne jää ilmakuplia. (nauha on tehty kartongista)

3. Nauhan päälle levitetään lisää saumatasoitetta, mahdollisimman tasaiseksi. Pitkiä vetoja alhaalta niin ylös kuin pystyy, ja sitten ylhäältä alaspäin.

Kun nauhojen päälle on levitetty yksi kerros tasoitetta, odotetaan että tasoite kuivuu, jotta voimme hioa sen tasaiseksi. Sen jälkeen levitämme vielä uuden kerroksen tasoitetta, ja hiomme uudestaan kun se on kuivunut.